Tässä on alustava artikkelini aiheesta. Aion päivittää kirjoitustani tulevaisuudessa täsmällisemmäksi ja laajemmaksi.
1. Johdanto
Solun aineenvaihdunnassa parhaiten tunnettu energian yksikkö on soluhengityksessä muodostuva adenosiinitrifosfaatti eli ATP. Tämä molekyyli voi vapauttaa yhden fosforiatomin (P), jolloin vapautuu myös energiaa jota käytetään solun erilaisissa perustoiminnoissa.
Energia-aineenvaihdunta ei ole kuitenkaan ATP:n ainoa tehtävä. Sairaustiloissa ATP:tä vapautuu myös solujen ulkopuolelle, jossa se voi sitoutua puriinireseptoreihin.
2. Puriinireseptorit
Puriinireseptoreja on löydetty kaikenlaisista solutyypeistä ja vieläpä useita eri muotoja[1]. Niihin voi sitoutua ATP:n lisäksi myös muita molekyylejä kuten adenosiini, ADP, UTP ja UDP. Alla on pieni luettelo tunnetuista puriinireseptoreista.
Reseptorityyppi
|
Alaluokat
|
Merkitys ja mekanismi
| |
P1 (adenosiini)
|
A1, A2A, A2B, A3
|
Vasodilataatio, sykkeen lasku keskushermoston dopamiiniaktiivisuus, keskushermoston hermoeksitaatio, bronkospasmi, sydänlihaksen rentoutuminen, sileiden lihassolujen supistuminen, neutrofiilien degranulaation estäminen
| |
P2X (ATP)
|
Ligandin säätelemiä kationikanavia (ATP)
| ||
P2X1, P2X2, P2X3, P2X4, P2X5, P2X6, P2X7
|
Solukuolema, proliferaatio, infektio, tulehdus (erityisesti P2X7), solun liikkuminen, hermovälitys...
| ||
P2Y (ATP/ADP/UTP/UDP)
|
G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja
| ||
P2Y1, P2Y2, P2Y4, P2Y6
|
Gq-proteiini → PLC-aktivaatio
|
Veren hyytyminen, hormonieritys, vasodilataatio, neuromodulaatio, solun migraatio, solun profileraatio, solukuolema, haavan paraneminen ja immuunivaste.
| |
P2Y12, P2Y13, P2Y14
|
Gi-proteiini → adenylyylisyklaasin inhibitio
| ||
P2Y11
|
Ca2+ → cAMP
| ||
P2YT
|
Trombosyytin P2Y-reseptori.
|
3. Purinergisen signaloinnin estäminen: antagonisteja
Purinergista signalointia voidaan estää salpaamalla puriinien reseptoreja. Tässä on lyhyt luettelo näistä lääkeaineista, joita on tähän asti tutkittu:
Lääkeaineen nimi
|
Kohdereseptori
|
Suramiini
|
P2X, P2Y (Laajakirjoinen P2-reseptoriantagonisti)
|
TNP-ATP
PPADS
|
P2X
|
Brilliant Blue G
A438079
EVT401
AZ9056
CE-224,535
GSK1482160
|
P2X7
|
MRS2179
|
P2Y1
|
5-BDBD
|
P2X4
|
A317491
|
P2X3, P2X2/3
|
Kofeiini
|
A1, A2A
|
Apyraasi
|
(Hajottaa solun ulkopuolista ATP:tä)
|
4. Puriinisignaloinnin estäminen suojaa sairauksilta
Eläinkokeissa on tutkittu puriinireseptorien salpauksen mahdollista hyötyä sairauksien hoidossa. Alla oleva kuva demonstroi hyvin, kuinka monenlaisiin sairauksiin on tähän asti havaittu hyötyä:
Tässä kuvassa luetellaan esimerkkejä sairauksista, joihin puriinireseptorien salpaaminen on auttanut eläinkokeissa. (Naviaux 2014) |
Tein itsekin pienen kirjallisuushaun aiheesta. Seuraaviin sairaustiloihin liittyy tutkimustuloksia, ja useimmissa tapauksissa jokin puriinireseptoria salpaava lääkeaine on tuottanut sairauden kulkuun selkeää hyötyä.
Käytännössä puriinisignaloinnin estämisellä on saatu eläinkokeissa hyötyä kaikenlaisiin, oireiltaan hyvin vaihteleviin sairauksiin.
5. Laajempaa näkemystä kroonisten sairauksien synnystä?
Olen jo tovin ehtinyt pohtia sitä, että kroonisilla sairauksilla voi olla keskenään hyvinkin erilaiset oireet, mutta melkein kaikissa sairauksissa tuntuu silti olevan hyvin paljon samanlaisia solutason tapahtumia.
Ehkä tulevaisuudessa havaitaan, että jonkinlainen tulehduksen, mitokondrio-ongelmien ja puriinisignaloinnin yhdistelmä onkin tärkein syy ikääntymiseen liittyvien sairauksien. Alla on jälleen taulukko, joka kuvaa näitä hypoteettisiä yhteyksiä (jotka käsittääkseni pitävät paikkansa ainakin jossain määrin).
Ehkä tulevaisuudessa havaitaan, että jonkinlainen tulehduksen, mitokondrio-ongelmien ja puriinisignaloinnin yhdistelmä onkin tärkein syy ikääntymiseen liittyvien sairauksien. Alla on jälleen taulukko, joka kuvaa näitä hypoteettisiä yhteyksiä (jotka käsittääkseni pitävät paikkansa ainakin jossain määrin).
Tulehdus
|
Yhdistyy useimpiin kroonisiin sairauksiin.
|
Energia-aineenvaihdunnan ja mitokondrioiden ongelmat
| |
Purinerginen signalointi
|
Yhdistyy lähes kaikkiin kroonisiin sairauksiin.
|
Vuorokausirytmin häiriöt
|
Yhdistyvät useimpiin kroonisiin sairauksiin.
|
Diabetes
|
Lisää useimpien kroonisten sairauksien riskiä.
|
Roskaruoka
|
Lisää useimpien kroonisten sairauksien riskiä.
|
Glysiini
| |
Punainen valo ja lähi-infrapuna
|
6. Naviauxin näkemys "solun vaarasignaloinnista"
Kanadalainen mitokondriotutkija Robert K. Naviaux julkaisi vuonna tieteellisen hypoteesiartikkelin nimeltä Metabolic features of the cell danger response.
Artikkelissa esitetään ajatus, että erilaisten kroonisten ja rappeuttavien sairauksien taustalla olisi yhteinen mekanismi, josta käytetään nimistä cell danger response (CDR). Suomeksi tästä voisi käyttää nimitystä "solun vaarareaktio".
Solun vaarareaktion kulku olisi yksinkertaistetusti tällainen:
- Patogeeni, raskasmetalli tai muu haitallinen muutos varastaa elektroneja mitokondrioilta. Solu tunnistaa tämän ja käynnistää "vaara"-signaloinnin (Cell Danger Response).
- Laaja kirjo erilaisia muutoksia tapahtuu mitokondrioiden ja solun toiminnassa.
- Puriineja, sytokiineja sekä muita molekyylejä vapautuu verenkiertoon.
- Nämä kulkeutuvat keskushermostoon ja aiheuttavat sairausoireita.
- Tästä voi tulla pysyvä kierre, jolloin sairaus jää krooniseksi.
Autismi
|
ADHD
|
Allergiat
|
Atopia
|
Touretten oireyhtymä
|
Keuhkolaajentuma
|
Alzheimerin tauti
|
Syöpä
|
Parkinsonin tauti
|
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
|
Skitsofrenia
|
Sydäntauti
|
Traumaattinen aivovamma
|
Maksasairaudet
|
Iskeeminen aivovaurio
|
Selkäytimen vaurio
|
Diabetes
|
Munuaissairaudet
|
Krooninen traumaattinen enkefalopatia (CTE)
|
Posttraumaattinen stressioireyhtymä (PTSD)
|
Autoimmuunisairaudet (mm. nivelreuma, MS-tauti)
|
Hänen näkemyksensä on siis se, että vaikka esimerkiksi ADHD, sydäntauti ja syöpä olisivatkin oireistoiltaan hyvin erilaiset sairaudet, niin solujen tasolla kaikista näistä voidaan löytää samoja "solun vaarareaktion" piirteitä jotka selittävät taudinkuvan.
7. Kattavampi selitys solun vaarareaktiosta
Alla on Naviauxin artikkelin suomenkielinen tiivistelmä.
Hyödyllisiä pohjatietoja ilmiön ymmärtämiseen
|
|
1. Solun vaarareaktion aiheuttajia
|
Vaarareaktio käynnistyy siitä, että mitokondrio aistii patogeenin tai muun tekijän aiheuttaman jännitemuutoksen tai elektronivirran laskun.
Näitä muutoksia voivat aiheuttaa seuraavat tekijät:
Monien vaarareaktion käynnistäjien kuten raskasmetallien tai polyaromaattisten ja halogenoitujen yhdisteiden haitallisuus johtuu niiden elektrofiilisyydestä.
|
2. Solun vaarareaktion rakenne
|
Solun vaarareaktion komponenteille on annettu useita nimiä, jotka heijastavat millä tasoilla ja keinoilla ilmiötä on tutkittu. Vaarareaktio käsittää seuraavat ilmiöt:
|
3. Solun vaarareaktion tärkeimmät tapahtumat
|
Vaarareaktio alkaa mitokondrioiden havaitsemasta vaarasta, johon ne reagoivat vähentämällä hapenkulutusta. Tällöin solun happikonsentraatio kasvaa ja olosuhteet alkavat tukea hapetusreaktioita.
Vaarareaktio aiheuttaa soluun käytännössä kahdeksan keskeistä toiminnan ja rakenteen muutosta. Se...
|
4. AMPK ja mTOR
| |
5. Solun vaarareaktion metaboliset piirteet
| |
5.1. Mitokondriot
|
Fragmentoituvat, jolloin solunsisäisten kalsiumvirtojen säätely heikkenee ja leviäminen lisääntyy (1).
Solunulkoiseen tilaan päässeet mitokondrioproteiinit voivat edistää tulehdusta formyylipeptidireseptorien (FPR) välityksellä (2).
Mitokondriaalinen DNA taas aktivoi tulehdusta TLR9-reseptorin välityksellä, ja eosinofiilit erittävät sitä tarkoituksella solunulkoiseen tilaan infektioissa (3).
|
5.2. Happi
|
Kun hapenkulutus laskee, happipitoisuus nousee ja aktivoi happiradikaalien (ROS) tuotannon erilaisilla entsyymisysteemeillä kuten NADPH-oksidaasi 4:llä (NOX4) (1).
Runsaampi liuennut happi, superoksidi ja vetyperoksidi aktivoivat monia proteiineja kuten tulehdukseen osallistuvaa NF-kappaB:tä ja transglutaminaasi 2:a (2,3).
(Naviaux esittää että ROS:illa on huono maine mutta sillä on usein itsessään suojaava vaikutus muun muassa autoimmuunisairauksiin.(4))
|
5.3. ATP
|
Puriininukleotideja kuten ATP/ADP/UTP/UDP vapautuu soluista, ja nämä aktivoivat tulehdusprosessia (1). Tämä prosessi ei edellytä solun hajoamista.
ATP-välitteinen purinerginen signalointi aktivoi kortisolintuotantoa eritystä suoraan lisämunuaisissa, riippumatta ACTH-stimulaatiosta (3).
|
5.4. Kysteiini ja rikki
|
Rikkiaineenvaihdunta muuttuu siten, että glutationia kulutetaan glutationylaatio- ja maksan detoksifikaatioreaktioissa (1,2).
|
5.5. D-vitamiini
|
D-vitamiinia inaktivoiva mitokondrioentsyymi 24α-hydroksylaasi aktivoituu solun vaarareaktiossa, esimerkiksi endotoksiinialtistuksesta (1).
Tämä pienentää D-vitamiinitasoja, lisää tulehdusta ja lisää autovasta-aineiden kehittymisen riskiä esimerkiksi kilpirauhaselle tai folaattireseptorille (2).
|
5.6. Folaatti ja B12-vitamiini
|
Foolihapon ja B12-vitamiinin aineenvaihdunta on tiukasti kytköksissä mitokondrioiden toimintaan, rikkiaineenvaihduntaan, glysiiniin, seriiniin, nukleotidisynteesiin, DNA:han ja histonien metylaatioon (1 (Naviaux 2008))
|
8. Päätelmät
"…sairaudet eivät ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät itsenäisiä organismeja, eivät olioita jotka ovat tunkeutuneet kehoon, eivätkä ne ole hyökkääviä parasiitteja. Ne ovat tietynlainen tapa, jolla elävät olennot reagoivat muuttuneisiin olosuhteisin..."
- Rudolf Virchow (1847)
Tässä kirjoituksessa oli hieman uutta näkökulmaa elimistön toimintaan ja krooniseen sairauksien mahdollisiin syihin.
Naviaux voi olla nero, joka on ratkaisemassa sairauksien tärkeimmät syyt. Toisaalta on sekin myös mahdollista, että Naviauxin ajattelussa on virheitä eivätkä nämä teoriat toimi oikeasti käytännön tasolla. Joka tapauksessa tässä oli kiinnostavia asioita pohdittavaksi.
Naviaux voi olla nero, joka on ratkaisemassa sairauksien tärkeimmät syyt. Toisaalta on sekin myös mahdollista, että Naviauxin ajattelussa on virheitä eivätkä nämä teoriat toimi oikeasti käytännön tasolla. Joka tapauksessa tässä oli kiinnostavia asioita pohdittavaksi.